Yleislakko 1905

Yleislakko ja vallankumousliike Venäjällä olivat heikentäneet siinä määrin 'vanhan hallinnon' asemaa, että tsaari Nikolai II joutui ratifioimaan 30.7.1906 Suomen suuriruhtinaskunnan uuden perustuslain. Uuden perustuslain mukaan vanha nelikamarinen parlamentti muutettiin uudenaikaiseksi eurooppalaiseksi eduskunnaksi. Eduskunta muodostettiin yksikamariseksi ja kaikille kansalaisille annettiin yhtenäinen ja samalainen äänestysoikeus.

Ensimmäiset uuteen perustuslakiin perustuvat vaalit järjestettiin maaliskuussa 1907. Niiden tuloksena voitiin todeta, että työläisliike oli nyt osa poliittista voimakenttää. Sosiaalidemokraattinen puolue sai 80 paikkaa uuteen eduskuntaan.
Eduskunnan valtaa rajoitettiin kuitenkin uudella yleisvenäläisellä lailla, joka astui voimaan 30.6.1910. Tämä laki teki suuriruhtinaskunnan eduskunnan lansäädäntätyön käytännössä mahdottomaksi.

Tämä suunatus vaaransi suuriruhtinaskunnan autonomiaa ja kohtasi vastustusta. Yleisesti pelättiin, että Suomi oli vähitellen muuttumassa Venäjän takamaaksi.

[ Takaisin < ]