Edvard Gyllingin aika 1920 -1935

Karjalan neuvostotasavallassa politiikkaa toteuttivat Edvard Gylling, Santeri Nuorteva, Kustaa Rovio ja muut suomalaiset johtajat. Suomenkielen asema vahvistuikin alueella. Karjalassa 1929-1933 julkaistut kirjat olivat lähes kaikki suomenkielisiä, suomenkielisiä kouluja, aikakausi- ja sanomalehtiä perustettiin. Suomalaisten moninaisia ponnisteluja kulttuurisektorilla kutsuttiin karelisaatioksi, missä hyväksyttiin suomenkielen käyttö ja suomalaisen kulttuurin leviäminen. Suomalaiset maahanmuuttajat olivat johtavassa asemassa monissa teollisuusyrityksissä ja Pohjois-Amerikan suomalaiset toivat käyttöön uusia teknologioita erityisesti Karjalan metsä-, selluloosa- ja metalliteollisuuteen.

Puolueen jäsenyys toi näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Puoluejäseniä suomalaisista 1934 oli 17 %, vaikka heidän osuutensa koko väestöstä oli vain 3 %. Suomalaisten vaikutusmmahdollisuudet sosiaalisiin kysymyksiin olivat ilmeiset. Tämä aiheutti luonnollisesti keskushallinnon epäluuloja ja johti aikanaan Edvard Gyllingin ajan loppumiseen ja itse Gyllingin teloitukseen.

[ Takaisin < ]